Näytetään tekstit, joissa on tunniste Messias-oratorio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Messias-oratorio. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. marraskuuta 2024

Messias-oratorio -kohu ja pohdintoja kulttuurista kristinuskon sanoman kuljettajana

   Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio soveltuu uskosta osattomankin kuunneltavaksi, ihan vain ravisuttelevan upeana musiikkiteoksena. Mutta totta on myös, että se on kristillistä, hengellistä musiikkia mitä suurimmassa määrin.



Messias-oratorio -kohu

  En tiennyt olisiko minun pitänyt itkeä vai nauraa, kun luin uutisista että koululaisille suunniteltu meno Händel-barokkikonserttiin peruttiin sen uskonnollisten viittausten takia. Minua harmittaa näiden koululaisten puolesta. Messias-oratorio on niin ravisuttelevan upea teos, että lapset olisivat saaneet unohtumattoman elämyksen.


Kuva: Pixabay / Lydia Bauman

Toisaalta kohu myös ilahdutti minua. Iloitsin Händelin teoksen saamasta huomiosta ja siitä, että se tunnistettiin kristillisenä teoksena, hengellisenä musiikkina! Sillä sitä se on mitä suurimmassa määrin. Messias-oratorion koko libretto eli sanoitukset ovat suoraan Raamatusta. Teoksen halki punaisena lankana kulkee sanoma Jeesuksesta luvattuna syntisten Pelastajana, Jumalan voideltuna eli Messiaana. Hallelujah totisesti!

Kuuntelen itse monenlaisesta hengellistä musiikkia, mutta erityisen paljon pidän klassisesta, kuten Bachista ja Händelistä. Hieman on joskus ärsyttänyt, jos sellaista klassista musiikkia, joka on läpikotaisin kristillistä, ei ole tunnistettu hengelliseksi musiikiksi. Näissä yhteyksissä teoksista on puhuttu kulttuurihistoriallisina taiteen merkkiteoksina, jotka ikään kuin vain sattuvat olemaan teemoiltaan kristillisiä, koska kristinuskolla oli niiden syntymisen aikaan kansakunnan kulttuurissa valta-asema ja kirkon asema oli vahva.

Todellisuudessa Georg Friedrich Händel (1685-1759) oli saatavissa olevan tiedon perusteella uskovainen. Hän oli syntynyt ja kasvanut tunnustavassa kristillisessä kodissa Saksassa ja Englantiin muutettuaan pysyi maallisen elämänsä loppuun asti Anglikaanisen kirkon uskollisena jäsenenä. 

Myös toinen barokkisäveltäjä, Johann Sebastian Bach (1685-1750), joka on useampaan kertaan valittu kaikkien aikojen suurimmaksi säveltäjäksi, oli harras uskovainen kristitty. Bach itse sanoi, että musiikin ainoa tarkoitus on olla kunniaksi Jumalalle sekä virkistykseksi ihmisen sielulle.

  Pidän säveltaidetta taiteen muodoista korkeimpana, ja klassista musiikkia korkeimpana säveltaiteena. Jo nuorena pistin merkille, että klassisen musiikin parhaimpien säveltäjien parhaimmat teokset ovat suurelta osin kristillisiä. Ihan kuin Jumala itse olisi päättänyt, että tämän erityisen taiteen, jonka kauneutta tullaan arvostamaan vuosisatoja, tulee ylistää Häntä ja kuljettaa sanomaa Hänestä kuulijoille sukupolvesta toiseen.

  Tästä kaikesta huolimatta ymmärrän täysin, että esimerkiksi Messias-oratoriota moni kuuntelee ilman mitään uskon asioihin liittyvää (henkilökohtaista) kiinnostusta. Toivon että koululaiset vielä pääsevät sen kuulemaan. Sillä onhan se myös kulttuurihistoriallinen merkkiteos ja upea taide-elämys.


Kulttuuri kristinuskon sanoman kuljettajana

 
  Messias-oratorio -kohu ja muut vastaavat tapaukset tarjoavat oivan tilaisuuden pohtia, miten paljon kristinusko antaa kulttuurin kautta ihmisille lohtua, iloa, toivoa. Kyse ei ole pelkästään kauneudellaan koskettavista ja sielua hivelevistä teoksista, vaan sen lisäksi mieltä ylentävästä sanomasta.

Lapsena juhlava kristillinen musiikki ja hartausperinteet saivat minut tuntemaan, että vaikka maailmassa on paljon kaikkea surullista ja pelottavaa, ehkä sittenkin tämän maailman tuolla puolen on jotain, mikä antaa toivoa että kaikki päättyy hyvin. Olen varma, että on paljon lapsia ja aikuisia, jotka tänä päivänä janoavat kauneutta, johon sisältyy toivoa ja lohtua antava sanoma.


Kuva: Pixabay / falco

Ei ole viisasta pyrkiä eroon kristinuskon elementeistä kulttuurissamme, ihan henkisen hyvinvointimme kannalta. Mitä jäisi jäljelle, jos kristinuskon innoittama taide ja satoja vuosia vanhat kristilliset perinteet karsittaisiin pois?

Ja jos oikein tarkkoja ollaan ja vähän saivarrellaankin, niin kristinuskon vaikutteiden johdonmukaisen karsimisen lopputuloksena olisi kulttuurimme raunioituminen. Niin suuresti se on vaikuttanut mm. etiikkaan ja lainsäädäntöön, symboliseen kuvastoon, kieleen.

  Messias-oratoriosta ja vaikka Bachin Matteus-passiosta voi nauttia, ja nautitaankin, pelkästään vaikuttavana musiikkina. Jos kuulija ei arvosta niiden hengellistä sanomaa, niin sitten ei.

Toisaalta uskovaisena näen tässä mahdollisuuden: harmonisen kauniit teokset tulevat kuljettaneeksi sanomaa Jumalasta, ja se ehkä jää vaikuttamaan kuulijan sieluun. Ja joskus, jos hän on tilanteessa, jossa kukaan maailmassa ei voi häntä auttaa, hän ehkä muistaa sen toivon sanoman, joka ei ole tästä maailmasta.




tiistai 24. elokuuta 2021

Raamatunjakeita sävelin

  Olen iloinen, että ihmiskunnan historian kaunein musiikki on sävelletty Jumalan kunniaksi.  

  Tässä kirjoituksessa kerron joitain lempikappaleitani klassisesta ja kirkkomusiikista. Lähes kaikissa tähän valitsemissani kappaleissa lauletaan suoraan Raamatun jakein.



"Sillä lapsi on syntynyt meille"

  Saksalais-englantilaisen Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio vuodelta 1741 kertoo Jeesuksesta suoraan Raamatun sanoin. Oratorion tekstillä eli libretolla ei siis ole muita kirjoittajia.

Wikipediassa on tiivistetty kolmiosaisen teoksen sisältö: "ensimmäisessä osassa käsitellään ensin messiasta koskevia ennustuksia, sitten hänen syntymäänsä ja lopuksi hänen tekemiään ihmeitä. Toisessa osassa kuvataan messiaan ristinkuolemaa, ylösnousemusta, evankeliumin julistusta sekä maailman reaktiota sanomaan. Teoksen kolmas ja viimeinen osa käsittelee tuomiopäivää sekä kuoleman ja synnin voittamista". (Wikipedia: Messias-oratorio)

Tykkään erityisesti kappaleesta https://www.youtube.com/watch?v=owcn6fgYwpw , jonka sanat ovat yhdestä lempikohdastani Raamatussa, nimittäin Jesajan kirjan luvusta 9. Se on profetia Messiaan Jeesuksen tulosta maan päälle ja alkaa sanoin "Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus...". 

Miksi kyseinen profetia on niin koskettava minusta ja monesta muusta kristitystä? Ehkä siksi, että siinä kuvaillaan maallisen vaelluksemme toivottomuutta ja raadollisuutta eli ihmiseloa "kuoleman varjon maassa", jonka keskelle Jumala tuo toivon ja valon lähettämällä Jeesuksen Kristuksen.

Händelin kappaleen sanoina on jae 5 (englanninkielisessä raamatunkäännöksessä jae 6), joka kuuluu suomeksi:


"Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas." (Jes. 9:5)

 

  Toinen suosikkini on oratorion tunnetuin kappale eli toisen osan päättävä Hallelujah-kuorolaulu. Se on "voimakappaleeni": sitä kuunnellessani en voi kuin olla iloinen ja toiveikas, olivatpa ajallisen elämän asiat miten huonosti tahansa. Kappaleessa lauletaan Raamatun Ilmestyskirjasta (Ilm. 19:16) tutuin sanoin Jeesuksesta: Hän on kuningasten Kuningas ja herrojen Herra, jonka valta kestää iankaikkisesti.


Psalmien jakeita

  Seuraavia säveltäjiä yhdistää se, että he ovat säveltäneet musiikkia Englannin kuninkaallisen perheen kirkollisiin tilaisuuksiin sekä hovin toimeksiannosta. Itse en ehkä olisi koskaan edes kuullut seuraavia kauniita sävellyksiä ilman Englannin kuninkaallisia.

Katsellessani lähetystä prinssi Williamin ja Catherine Middletonin vihkimistilaisuudesta huhtikuussa 2011 ihastuin kuoroteokseen This Is the Day, jonka John Rutter (s. 1945) sävelsi nimenomaan tuohon tilaisuuteen. Laulun sanat ovat psalmeista 118, 148, 91, 121 ja 27. Jakeissa ylistetään Herraa, pyydetään Häneltä varjelusta ja johdatusta sekä kehotetaan kuulijaa luottamaan Herraan.


"Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä." (Ps. 118:24; käännös 1933)


John Rutter on pukenut säveliin myös psalmin 23 Herra on minun paimeneni eli The Lord Is My Sheperd.

Ehkä tunnetuin Rutterin sävellys on The Lord Bless You and Keep You. Harmonisen kaunis teos on sävelletty Herran siunaukselle (4. Moos. 6:24-26).

  Viime huhtikuussa katselin lähetystä prinssi Philipin hautajaisista. Philipin omasta toivomuksesta neljän laulajan kuoro lauloi siunaustilaisuudessa Psalmin 104. Sävellys on brittiläisen kitaristi-säveltäjä William Loveladyn (s. 1945), ja hän teki sen alun perin Philipin 75-vuotissyntymäpäivätilaisuuteen tämän toimeksiannosta. 

Teos sopii myös hautajaisiin, sillä se on yhtä aikaa harras ja iloinen. Psalmissa 104 ylistetään Luojaa, joka viisaan tahtonsa mukaan sekä antaa maallisen elämän luoduilleen että ottaa sen pois.


"Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.

Kun käännyt pois, ne hätääntyvät, kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat ja palaavat maan tomuun." (Ps. 104:27-29)


  Yksi lempikappaleistani klassisessa ja kirkkomusiikissa on Sir Charles Hubert Hastings Parryn (1848-1918) I was glad, jossa lauletaan psalmin 122 jakein. Suomeksi psalmi alkaa: "Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen!" Linkkaamani versio on kuningatar Elisabet II:n kruunajaistilaisuuteen tehty, ja siinä on sen takia keskellä "Vivat Regina"-osuus, jota ei tietenkään ole Raamatussa; versio on kuitenkin paras Youtubesta löytämäni, joten siksi valitsin tähän sen.

Laulussa kehotetaan rukoilemaan Jerusalemin rauhan ja eheyden puolesta: "O pray for the peace of Jerusalem, they shall prosper that love thee." Suomeksi tuo kohta Raamatussa kuuluu näin:


"Ole tervehditty, Jerusalem! Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi." (Ps. 122:6)