Juutalaisvihasta... ja juutalaisrakkaudesta

  Miksi Israelia ja juutalaisia vastustetaan niin paljon? 

Juutalaisviha on perinteisesti liitetty natsiaatteeseen, mutta sitä esiintyy myös jihadististen muslimien sekä heitä tukevien vasemmistolaisten keskuudessa.

  Toisaalta Israelia ja juutalaisia kohtaan tunnetaan paljon myös rakkautta.

Hämmentävän avoin uskonnollinen juutalaisviha

 

  Kun terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin tappaen satoja siviilejä reilu viikko sitten lauantaina, uutinen tuotti surua ja hyökkäyksen raakuus järkytystä ympäri maailmaa. 

Siellä täällä kuitenkin riemuittiin. 

Australian Sydneyssä palestiinalaisten lippuja liehuttava ilmeisesti muslimien joukko oli kokoontunut Oopperatalon aukiolle juhlistamaan raakaa hyökkäystä. On kuvaavaa, että joukko ei huutanut palestiinalaisia puolustavia iskulauseita, vaan "Gas the Jews!" eli "Kaasuttakaa juutalaiset!". 

Videonpätkä tilaisuudesta levisi sosiaalisessa mediassa. Monet olivat kauhistuneen hämmästyneitä. Vaikka he tiesivätkin, että Israelia vastustavien jihadististen muslimien joukossa on juutalaisvihaa, heistä oli yllättävää, että nämä ihmiset ilmaisivat sen niin avoimesti.

Toisaalta miksi se yllättäisi, kun Hamasin perustamiskirjassa on suoraan ilmaistu Israelin ja juutalaisten tuhoaminen tavoitteena? Hamasin perustamiskirja, jonka sisältö löytyy Wikipedia-artikkelista Hamas Charter, uhkuu jihadistista vihaa juutalaisia kohtaan sekä mielenkiintoisesti toistaa samoja juutalaisvastaisia salaliittoteorioita, joita natsit aikoinaan levittelivät (ja aatteen seuraajat levittelevät tänäkin päivänä).

  Ihmisten hämmästyneisyyttä ehkä selittää se, ettei uskonnollisesta juutalaisvihasta Lähi-idän konfliktin taustalla puhuta länsimaisissa tiedostusvälineissä juuri ollenkaan. Konfliktia käsitellään lähinnä poliittisena ristiriitana maa-alueiden hallinnasta. Ihan kuin noin avoimeen juutalaisvihaan ei oikein osattaisi suhtautua täällä. Se yllättää joka kerta. 

Omituisen vähälle huomiolle jäi sekin, kun Iranin aiempi presidentti Mahmoud Ahmadinejad sanoi suoraan haluavansa hävittää Israelin maailmasta. Hän kutsui Israelia mm. "syöpäkasvaimeksi, joka tuhotaan". Täytyy myöntää, että kun ensimmäisen kerran kuulin tuosta jonkun kristillisen tiedotusvälineen kautta, jouduin itsekin tarkistamaan muista lähteistä, oliko presidentti sanonut ihan noin. Kyllä hän oli. 

  Kun alkaa ymmärtää, että uskonnollinen juutalaisviha on juurisyy Israelin ja palestiinalaishallinnon konfliktissa, tilanteen rauhanomainen ja millään tavoin inhimillisesti hyväksyttävä ratkaisu alkaa vaikuttaa huomattavasti hankalammalta. Jos naapureista toinen ei lopeta väkivaltaisia iskuja ennen kuin on saanut toisen tuhottua kokonaan, miten rauhaisa rinnakkainelo voisi olla mahdollinen? 

Lepsun maahanmuuttopolitiikan takia meillä Suomessakin lienee nyt ratkottavana uudenlainen juutalaisvihan ongelma vanhempaa perua olevan äärioikeistolaisen lisäksi. On kuitenkin muistettava, että kaikki muslimit eivät ole juutalaisvihamielisiä eivätkä kaikki palestiinalaisia aktiivisesti tukevat muslimit ole Hamasin kannattajia. 

Rajua Israel-kritiikkiä vai juutalaisvihaa?

  Entä sellainen Israel- ja juutalaisvastaisuus, joka ei palaudu jihadistiseen islamiin eikä myöskään natsiaatteeseen? 

Alussa mainitsin, että Hamasin reilun viikon takaisen raa'an suurhyökkäyksen jälkeen sosiaaliseen mediaan alkoi välittömästi ilmestyä Israel-vastaisia kannanottoja sekä jopa suoria tuenilmauksia Hamasille. Yksi huomiota herättäneistä oli Chicagon Black Lives Matter -aktivistien viesti, jossa toivotettiin menestystä terroristijärjestölle.

Jotkut puolustelivat tällaisia ulostuloja perustellen, että nuo ihmiset olivat turhautuneita Israelin palestiinalaisiin kohdistaman sorron vuoksi. Erikoinen tapa ajatella. He siis ohittivat poikkeuksellisen julman ja laajan terroristisen hyökkäyksen täysin ja siirtyivät välittömästi syyttämään uhria. 

Englantilainen kirjailija ja poliittinen kommentaattori Douglas Murray kommentoi keskustelua sanoen pitävänsä hämmästyttävänä paitsi näiden Israel-vastustajien logiikkaa myös sitä, että heille löytyy aina puolustelijoita ja ymmärtäjiä jopa heti israelilaisiin kohdistetun terrori-iskun jälkeen. 

Osa ihmisistä täällä länsimaissa vaikuttaa tavallaan hyväksyneen islamistisen terrorismin normaalina ja ymmärrettävänä osana todellisuutta. Israelilaisiin kohdistuvana sitä ei edes muodollisesti tarvitse tuomita! 

He ovat nimittäin päättäneet, että Israel on paha sortaja ja palestiinalaiset heidän uhrejaan ja kieltäytyvät näkemästä, miten mahdottomassa tilanteessa Israel on juutalaisvihamielisen palestiinalaisjohdon ja sen tukijoiden, kuten Iranin, kanssa.

  Israelin politiikkaa saa kritisoida voimakkaastikin, kuten muidenkin maiden politiikkaa. On kuitenkin olemassa juutalaisvihaa, joka naamioidaan Israel-kritiikiksi ja palestiinalaisten puolustamiseksi. EU:n perusoikeusvirasto selvensi vuonna 2004, että antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta ovat mm. seuraavat kannat ja väitteet:

- juutalaisen kansan itsemääräämisoikeuden kieltäminen esim. väittämällä, että Israelin valtio on rasistinen hanke

- kaksoisstandardin soveltaminen, eli sellaisen käyttäytymisen vaatiminen Israelilta, jota ei vaadita miltään muulta demokratialta

- Israelin nykypolitiikan vertaaminen natsien politiikkaan

Olen samaa mieltä määritelmän kanssa, ja sen mukaan siis myös suhteeton Israelin hallinnon kritisoiminen ja silmätikuksi ottaminen on juutalaisvastaisuutta. 

Määritelmässä mainittiin Israelin politiikan vertaaminen natsien politiikkaan, ts. syyttäminen teoista, joita juutalaisia itseään vastaan on tehty. Kuinka moni on kuullut väitteen, että Israel on syyllistynyt palestiinalaisiin kohdistuvaan kansanmurhaan? Se on juutalaisvastaisuutta sekä räikeä valhe: palestiinalaisten lukumäärä on itse asiassa moninkertaistunut Israelin valtion perustamisen, vuoden 1948, jälkeen.

Neuvostopropagandaa kylmän sodan ajoilta?

  Mistä Israel-kritiikiksi naamioitu juutalaisvastaisuus kumpuaa? Miksi Israel on otettu silmätikuksi vasemmistolaisissa piireissä?

Yksi syy voisi olla Neuvostoliiton harjoittama propaganda kylmän sodan ajoilta eli toisen maailmansodan jälkeen. Asetelmahan oli, että Neuvostoliitto oli arabimaiden puolella, kun taas Yhdysvallat tuki Israelia.

Neuvostopropagandisteilta oli kuulemma lähtöisin tapa käyttää itsestään sanaa antisionisti, kun puhuja oikeasti haluaa ilmaista antisemitistisiä kantoja. Propagandassa Israel esitettiin pahaan länteen kuuluvana kolonialistisena valtiona, ja sionistit olivat pahaa Israelia edustavia juutalaisia.

On mielenkiintoista, että nykyään näkee äärioikeistolaisten käyttävän itsestään kiertoilmausta antisionisti, kun he ilmaisevat antisemitistisiä kantojaan.

  Ehkä joillain vasemmistolaisilla suhteettoman raivoisan Israel-vastustuksen taustalla on konservatiivisen judeokristillisen kulttuurin vastustaminen? Ehkä Israel (liberaaliudestaan huolimatta) jotenkin edustaa heille patriarkaalisuutta, hierarkkisuutta sekä "eurooppalaisen valkoisen rodun" harjoittamaa sortoa muita kansoja kohtaan? 

Israel olisi tällöin vastakkaisten aatteiden taistelutanner. Neuvostopropaganda kolonialismiväitteineen siis edelleen vaikuttaisi heidän mielikuvissaan Israelista.

Rakkaus juutalaisiin ja Israeliin

"Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat." (Ps. 122:6; käännös 1933/38)

  

  Olen itse ollut Israelin puolustaja jo kauan ennen kuin tulin uskoon. Aloin kiinnostua juutalaisista ja sittemmin Israelista katsottuani ala-asteikäisenä holokaustista kertovan Polttouhrit-minisarjan (Holocaust 1978) vanhempieni kanssa. Satuin tv:n ääreen ennen nukkumaanmenoaikaa kun sarja oli alkamassa, ja ruinattuani sain luvan katsoa sen, vaikka muistaakseni se esitettiin myöhään illalla keskellä kouluviikkoa.

Minua alkoi kiinnostaa, mikä on tämä ihmisryhmä, jota on vihattu niin paljon, niin äärimmäisellä tavalla.

  Kun tulin uskoon aikuisena, ymmärsin jo aika hyvin, että inhimillisellä tasolla kristinusko on lähtöisin juutalaisesta kansasta. Olen uskonelämäni alusta lähtien myös seurannut kristillisiä tiedotusvälineitä, joissa on paljon pidetty esillä Israelin asiaa. Olen kiitollinen, että on uskovaisia, jotka ovat todella perehtyneitä Lähi-idän tapahtumiin sekä jakavat tietoaan meille muille.

Getsemanen puutarha Jerusalemissa

  On paljon ihmisiä ympäri maailman, jotka puolustavat Israelia ja juutalaisia. Hamasin hyökkäyksen jälkeen huomasin ilokseni, miten runsaasti kristityt kaikkialla ilmaisivat tukeaan Israelille. Israelin ja juutalaisten puolesta rukoillaan kaikissa maanosissa sekä tarjotaan aineellista apua. Tunnen kiitollisuutta, että Yhdysvallat presidentti Bidenin johdolla on luvannut tukea Israelia järkähtämättä. 

Israelin ei-juutalaiset tukijat eivät ole pelkästään uskovaisia kristittyjä, vaan ihan sekulaarista viitekehyksestä on lähtenyt runsaasti Israelia rohkaisevia viestejä: "Oikeus on puolellanne."

  Edelleen minua silti askarruttaa tuo kysymys, jota jo lapsena pohdin: miksi juuri juutalaisia on vihattu niin paljon ja niin äärimmäisillä tavoilla vuosisatojen ajan? Miten voi olla, että niin monet aivan eri lähtökohdista ja poliittisten suuntausten vastakkaisilta laidoilta vihaavat juutalaisia ja raivoisasti vastustavat Israelia?

Ehkä perimmäinen syy on hengellinen? Juutalaiset on se kansa, jonka kautta Jumala valitsi inhimillisellä tasolla toteuttaa pelastussuunnitelmansa kaikille kansoille. Sen takia Jumalan tahtoa vastustava maailma on ottanut juutalaiset silmätikukseen?

"Herra sanoi Abramille: »Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. 

Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.»" (1. Moos. 12:1-3)