Raamatunjakeita sävelin

  Olen iloinen, että ihmiskunnan historian kaunein musiikki on sävelletty Jumalan kunniaksi.  

  Tässä kirjoituksessa kerron joitain lempikappaleitani klassisesta ja kirkkomusiikista. Lähes kaikissa tähän valitsemissani kappaleissa lauletaan suoraan Raamatun jakein.

"Sillä lapsi on syntynyt meille"

  Saksalais-englantilaisen Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio vuodelta 1741 kertoo Jeesuksesta suoraan Raamatun sanoin. Oratorion tekstillä eli libretolla ei siis ole muita kirjoittajia.

Wikipediassa on tiivistetty kolmiosaisen teoksen sisältö: "ensimmäisessä osassa käsitellään ensin messiasta koskevia ennustuksia, sitten hänen syntymäänsä ja lopuksi hänen tekemiään ihmeitä. Toisessa osassa kuvataan messiaan ristinkuolemaa, ylösnousemusta, evankeliumin julistusta sekä maailman reaktiota sanomaan. Teoksen kolmas ja viimeinen osa käsittelee tuomiopäivää sekä kuoleman ja synnin voittamista". (Wikipedia: Messias-oratorio)

Tykkään erityisesti kappaleesta https://www.youtube.com/watch?v=owcn6fgYwpw , jonka sanat ovat yhdestä lempikohdastani Raamatussa, nimittäin Jesajan kirjan luvusta 9. Se on profetia Messiaan Jeesuksen tulosta maan päälle ja alkaa sanoin "Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus...". 

Miksi kyseinen profetia on niin koskettava minusta ja monesta muusta kristitystä? Ehkä siksi, että siinä kuvaillaan maallisen vaelluksemme toivottomuutta ja raadollisuutta eli ihmiseloa "kuoleman varjon maassa", jonka keskelle Jumala tuo toivon ja valon lähettämällä Jeesuksen Kristuksen.

Händelin kappaleen sanoina on jae 5 (englanninkielisessä raamatunkäännöksessä jae 6), joka kuuluu suomeksi:

"Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas." (Jes. 9:5)

 

  Toinen suosikkini on oratorion tunnetuin kappale eli toisen osan päättävä Hallelujah-kuorolaulu. Se on "voimakappaleeni": sitä kuunnellessani en voi kuin olla iloinen ja toiveikas, olivatpa ajallisen elämän asiat miten huonosti tahansa. Kappaleessa lauletaan Raamatun Ilmestyskirjasta (Ilm. 19:16) tutuin sanoin Jeesuksesta: Hän on kuningasten Kuningas ja herrojen Herra, jonka valta kestää iankaikkisesti.

Psalmien jakeita

  Seuraavia säveltäjiä yhdistää se, että he ovat säveltäneet musiikkia Englannin kuninkaallisen perheen kirkollisiin tilaisuuksiin sekä hovin toimeksiannosta. Itse en ehkä olisi koskaan edes kuullut seuraavia kauniita sävellyksiä ilman Englannin kuninkaallisia.

Katsellessani lähetystä prinssi Williamin ja Catherine Middletonin vihkimistilaisuudesta huhtikuussa 2011 ihastuin kuoroteokseen This Is the Day, jonka John Rutter (s. 1945) sävelsi nimenomaan tuohon tilaisuuteen. Laulun sanat ovat psalmeista 118, 148, 91, 121 ja 27. Jakeissa ylistetään Herraa, pyydetään Häneltä varjelusta ja johdatusta sekä kehotetaan kuulijaa luottamaan Herraan.

"Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä." (Ps. 118:24; käännös 1933)

John Rutter on pukenut säveliin myös psalmin 23 Herra on minun paimeneni eli The Lord Is My Sheperd.

Ehkä tunnetuin Rutterin sävellys on The Lord Bless You and Keep You. Harmonisen kaunis teos on sävelletty Herran siunaukselle (4. Moos. 6:24-26).

  Viime huhtikuussa katselin lähetystä prinssi Philipin hautajaisista. Philipin omasta toivomuksesta neljän laulajan kuoro lauloi siunaustilaisuudessa Psalmin 104. Sävellys on brittiläisen kitaristi-säveltäjä William Loveladyn (s. 1945), ja hän teki sen alun perin Philipin 75-vuotissyntymäpäivätilaisuuteen tämän toimeksiannosta. 

Teos sopii myös hautajaisiin, sillä se on yhtä aikaa harras ja iloinen. Psalmissa 104 ylistetään Luojaa, joka viisaan tahtonsa mukaan sekä antaa maallisen elämän luoduilleen että ottaa sen pois.

"Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi.

Kun käännyt pois, ne hätääntyvät, kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat ja palaavat maan tomuun." (Ps. 104:27-29)

  Yksi lempikappaleistani klassisessa ja kirkkomusiikissa on Sir Charles Hubert Hastings Parryn (1848-1918) I was glad, jossa lauletaan psalmin 122 jakein. Suomeksi psalmi alkaa: "Ilo valtasi minut, kun kuulin sanan: Me lähdemme Herran huoneeseen!" Linkkaamani versio on kuningatar Elisabet II:n kruunajaistilaisuuteen tehty, ja siinä on sen takia keskellä "Vivat Regina"-osuus, jota ei tietenkään ole Raamatussa; versio on kuitenkin paras Youtubesta löytämäni, joten siksi valitsin tähän sen.

Laulussa kehotetaan rukoilemaan Jerusalemin rauhan ja eheyden puolesta: "O pray for the peace of Jerusalem, they shall prosper that love thee." Suomeksi tuo kohta Raamatussa kuuluu näin:

"Ole tervehditty, Jerusalem! Olkoon rauha sinulla ja ystävilläsi." (Ps. 122:6)

Taukoamatta kanssamme kulkeva Jumala

  Ihmiset tapaavat ajatella elämää selkeiden tilojen ja suurin piirtein suunnitelmien mukaan toisiaan seuraavien vaiheiden kautta. Odottamaton muutos saattaa sysätä ihmisen epämääräiseen välivaiheeseen, kriisiin, jossa hän yrittää päästää irti menneestä ja löytää tien uuteen.

Kun tie katkeaa

  Luin hiljattain muinaisista jumaltarustoista. Monijumalaisten tarustojen henkilögallerioihin tutustuessani pistin merkille, että useissa niistä on siirtymävaiheiden jumalia ja jumalattaria. On voiton jumalia, hedelmällisyyden jumalia, oikeudenmukaisuuden jumalia jne. – ja sitten on jumalia, joiden "vastuualueena" ovat siirtymävaiheet. Esimerkiksi kreikkalaisessa tarustossa siirtymävaiheiden jumalattaria ja jumalia ovat Hekate, Persefone ja Hermes. 

Siirtymävaiheiden jumalia kutsutaan myös liminaalisten tilojen jumaliksi. Arkkitehtuuri tarjoaa konkreettisen esimerkin: liminaalisiksi tiloiksi kutsutaan rakennuksessa olevia käytäviä. Ne ovat tiloja, jotka sijaitsevat kahden huoneen välissä. Niissä ei ole tarkoitus oleskella, vaan ne ovat pelkkiä välitiloja, siirtymäväyliä määränpäästä toiseen.

  Koska pidän kreikkalaisen taruston jumalia ja jumalattaria kuvitteellisina hahmoina, jotka symboloivat inhimillisiä vahvuuksia, siirtymävaiheiden jumalattaret symboloivat minulle kriiseistä selviytymistä. Kriisithän ovat siirtymävaiheita ihmiselämässä. 

Ne ovat epämääräisiä ajanjaksoja, välivaiheita, raja-alueita, joissa odottamattoman muutoksen tapahtuessa ihminen yrittää löytää uudestaan elämänpolun, jonka kokee katkenneen. Kriisiin kuuluu sekin, että ihminen yrittää päästää irti menneestä ja sopeutua uuteen. 

  Kriisistä, esim. vammautumisesta, läheisen kuolemasta tai avioerosta, selviytyneet lähes aina kuvailevat ajanjaksoa yksinäiseksi. Näin on yleensä niidenkin kohdalla, joilla on koko ajan ollut läheisiä ihmisiä ympärillään. "Tämä on matka, joka jokaisen täytyy kulkea yksin", kuten eräs parantumattomaan syöpään sairastunut nainen sanoi.

Yksinäisyys ja pimeydessä hapuileminen

  Ehkä yksinäisyyden kokemus johtuu siitä, etteivät muut ymmärrä? Ihmiset tapaavat ajatella elämää, sekä omaa että toisten, selkeiden tilojen ja vaiheiden kautta: ihminen on joko terve tai sairas, toimintakykyinen tai vammainen, naimisissa oleva tai leski... 

Kriisissä oleva on sisäisesti vasta matkalla, vaikka hän muiden silmissä on jo siirtynyt uuteen elämänvaiheeseen. Välivaihe voi olla niin epämääräinen, etteivät muut osaa suhtautua siinä olevaan tai ahdistuvat hänen seurassaan eivätkä edes yritä ymmärtää.

Usein kriisissä oleva haluaa itsekin vetäytyä yksinäisyyteen, koska kokee eron muiden ihmisten kokemusmaailmaan olevan ylittämätön joka tapauksessa. Muiden kanssa ajan viettäminen vain korostaisi omaa erillisyyttä. Lisäksi kriisi on siihen joutuneelle itselleenkin epämääräinen ajanjakso. Suuren katastrofin tapahduttua, kun koko tutulta elämältä tulevaisuudennäkymineen katoaa pohja, se voi tuntua täydellisessä pimeydessä hapuilemiselta.

  Hekate-jumalatar on piirroksissa usein kuvattu soihtu ja avain käsissään: soihtu symboloi tien valaisemista eteenpäin ja avain pääsyä uuteen. Persefonesta taas tekee siirtymävaiheen jumalattaren hänen tarinansa: hän joutui muuttamaan onnellisesta maanpäällisestä elämästään maanalaiseen pimeyteen, kun hänestä vastentahtoisesti tuli Manalan eli kuolleiden valtakunnan valtiatar. 

Todellisuudessa jotkut selviytyvät kriiseistä, toiset eivät. Tilastollisesti kriisit ovat vaarallisia ajanjaksoja ihmisen elämässä: itsemurhan riski on niiden aikana kohonnut moninkertaisesti.

  Kriisit, pienet tai isot, ovat väistämättömiä kaikkien ihmisten elämässä. Ei kenenkään elämä etene täysin oman suunnitelman mukaan eikä sen mukaan, mitä ympärillä oleva yhteisö odottaa. Ihmiselämä normaalisti on toki muutakin kuin kriisiä ja yksinäisyyttä, mutta se on myös niitä. 

Jeesus on jatkuva ystävä

»Muista, että olen sanonut sinulle: ’Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.’» (Joos. 1:9)

  Vuosia sitten löysin amerikkalaisen virren His Eye Is on the Sparrow vuodelta 1905. Siinä sanotaan "When Jesus is my portion, a constant friend is He." Sille, jonka elämänosa on Jeesus, Hän on ainainen, pysyvä, taukoamaton, jatkuva ystävä. 

Jumala korostaa Raamatussa omaa taukoamatonta kanssamme kulkemista. Hän ei siis ole vain jossain tietyssä paikassa, kuten temppelissä, johon Häntä mentäisiin välillä tapaamaan hyvin valmistautuen ja rauhoittuen.

Ihanan konkreettisesti tämä tulee esiin Herran Daavidille osoittamissa sanoissa, kun tämä suunnittelee temppelin rakentamista Hänelle: "Aiotko sinä pystyttää rakennuksen minun asunnokseni? Siitä päivästä alkaen, jolloin johdatin israelilaiset pois Egyptistä, aina tähän päivään asti minä en ole asunut rakennuksessa, vaan olen vaeltanut asuen teltassa ja majassa." (2. Sam. 7:6) Hämmästyttävät sanat: kaikkivaltias Jumala vaeltamassa halki erämaan pölyisessä teltassa!

  Vaikka kokisimme tien katkenneen ja perustan pudonneen koko elämältä, Jumala kulkee edellämme ja on valmistanut tien eteenpäin. Tässä maailmassa tie voi kulkea vaikka minkälaisen pimeän ryteikön läpi, mutta kuten Sananlaskujen kirjassa sanotaan, Herra ohjaa askeleet. (Sananl. 16:9)

Kristinuskossa ei tarvita erillisiä siirtymävaiheiden jumalia, koska elävä Jumala on kanssamme sekä vakaissa elämänvaiheissa että niiden väleillä, kriiseissä – Hän on kanssamme kaikkialla, koko ajan. Hän ei vieroksu meitä, ei ahdistu seurassamme.

"Anna tiesi Herran haltuun,

turvaa häneen.

Hän pitää sinusta huolen!" (Ps. 37:5)

  Tunnetussa jakeessa Herra sanoo: "Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua ja sinun pitää kunnioittaman minua." (Ps. 50:15) Lupauksensa mukaisesti Hän on maanpakoon joutuneen, kallionkolossa piileskelevän yksinäisen kanssa, Hän on vetten syvyyksiin ja liejuun vajonneen kanssa, Hän on murheellisen ja ahdistuneen kanssa, Hän on tuntemattomassa maassa harhailevan muukalaisen kanssa, Hän on ruumiillisista tuskista kärsivän kanssa, Hän on hylätyn kanssa, Hän on oikeutta vaille jääneen kanssa, Hän on toivonsa menettäneen kanssa, Hän on pimeässä laaksossa kulkevan kanssa... Muun muassa tällaisissa tilanteissa ihmiset ovat huutaneet Herraa avukseen Raamatussa.

Jeesus sanoo Häneen uskoville: "Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:20)

https://www.youtube.com/watch?v=Ei84uOUI2SY