Ihmissydämen tila
Maailman pahuus osoittaa, että Jumalan sana on totta.
"Petollinen on ihmissydän,
paha ja parantumaton
vailla vertaa!
Kuka sen tuntee?" (Jer. 17:9; käännös 1992)
Viime joululomalla juttelin läheiseni kanssa maailman turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Aiheeseen johdatti radiouutinen Putinin senhetkisistä viimeisimmistä siirroista.
Millä mailla on ydinaseita ja mihin ne on suunnattu? Millaiset voimasuhteet maailmaan jäivät toisen maailmansodan jäljiltä? Entä kylmän sodan jäljiltä? Mitkä maat ovat liittolaisia keskenään? Mitä mikäkin diplomaattinen ilmaus tai ele suurvaltojen poliitikkojen neuvotteluissa tarkoittaa oikeasti?
Keskustelun päätteeksi tuli hiljaisuus, mutta ilmaan jäi kysymys: miten maailman todellisuus on näin absurdin hirveä? Sotia, loputonta asekehittelyä ja -varustelua, suurvaltojen johtajien vainoharhaisuutta, arvoituksellista diplomaattista viestintää, mustia salkkuja joiden sisällä on koko ihmiskunnan kannalta kohtalokas nappi...
En kuitenkaan osannut silloin aavistaa, että kuluu vain kaksi kuukautta, kunnes Euroopassa oikeasti puhkeaa sota.
Jos ihmiskunta eläisi rauhassa, varmaankin epäilisin Raamatun sanomaa. Mutta koska todellisuus on sellainen kuin on, minun on helppo uskoa, että Raamatun kertoja totisesti on Jumala, joka näkee paitsi diplomaattisten naamioiden taa, myös jokaisen ihmisen sydämeen.
Minä, Herra, tutkin sydämet,
tiedän salaisimmatkin ajatukset. (Jer. 17:10)
Taistelulinja hyvän ja pahan välillä
Entä maailman hyvikset? Syyllinenhän on Putin ja hänen hallintonsa ja kannattajansa! Käytännössä koko läntinen maailmahan yrittää lopettaa sodan!
Sunnuntaina 27.2 järkytyin nähdessäni tuoreimmat uutisotsikot: "Putin määräsi ydinasejoukot valmiustilaan". Voiko tämä edes olla totta!? Olin tekemässä ruokaa ja kävin laittamassa lieden pois päältä, ettei se unohtuisi, jos joutuisin lähtemään väestönsuojaan jo seuraavien minuuttien aikana.
"Ei kukaan voi sentään olla niin hullu ja paha, että laukaisisi ydinaseet...", koetin rauhoitella itseäni samalla kun googlailin toimintaohjeita ydinsodan puhkeamisen varalle.
Kesken kaiken mieleeni tuli eräs mustavalkoinen valokuva muistaakseni yläasteen historiankirjan sivulta: tuhoutunut rannekello oli pysähtynyt osoittamaan aikaa 8.15. Päivämäärä oli 6.8 1945. Paikka oli Hiroshiman kaupunki Japanissa.
Ydinaseita on jo käytetty ihmiskunnan historiassa, kahdesti, Hiroshimassa ja Nagasakissa melkein kahdeksankymmentä vuotta sitten. Atomipommit räjäytti Yhdysvallat eli taho, joka tämänhetkisessä sotatilanteessa kuuluu rauhanrakentajiin.
Ihmiset ovat taipuvaisia ajattelemaan kahtiajakojen kautta. Suurvaltapolitiikan ja maailmansotien suhteen perinteinen kahtiajako on ollut itä vs. länsi. Tämänhetkisessä sodassa itää pidetään Venäjän osalta pahiksena täydestä syystä.
Lopulta maailmassa ei kuitenkaan ole sellaista inhimillistä tahoa, jonka käsissä ydinaseet, tai mitkä tahansa aseet, eivät voisi olla tuhoisia. Ja se ei ole aseiden syy, vaan niitä käyttävien ihmisten.
Raamatun opetus kaikkien ihmisten syntisyydestä kohottaa tarkastelupisteen maailman kahtiajakojen yläpuolelle.
Neuvostoliiton vainoista kärsineellä ja vankileireillä hirveyksiä nähneellä venäläiskirjailija Alexandr Solženitsynillä olisi ollut valtavasti syitä omaksua hyvikset vs. pahikset -ajattelutapa, mutta sen sijaan hän sanoi: "Taistelulinja hyvän ja pahan välillä kulkee halki jokaisen ihmisen sydämen."
Raamatussakin opetetaan hyvän ja pahan taistelun olevan käynnissä ihmisen sydämessä valintojen hetkellä. Jumala sanoi Kainille, kun tämä kateuttaan hautoi väkivaltaa veljeään Abelia kohtaan:
»Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa.» (1. Moos. 4:6-7; käännös 1992)
Mitä rukoilen eniten
Kain valitsi pahan ja Putin valitsi pahan, mutta usein syntiset ihmiset valitsevat rakentaa rauhaa ja auttaa hädässä olevia. Nyt Ukrainan sodan aikana tavalliset ihmiset ovat auttaneet runsain rahalahjoituksin ja jotkut ovat jopa lähteneet sota-alueille viemään avustustarvikkeita ja kuljettamaan siviilejä turvaan.
Tuhansien muiden kristittyjen tavoin olen rukoillut sodan keskellä olevien puolesta: että luodit viuhuisivat ohi, että tykkeihin ja ohjuksiin tulisi jokin vika, että kaupunkeihin vyörymässä olevat panssarivaunut sammuisivat ennen aikojaan, että Jumala estäisi hyökkääjiä näkemästä kohteitaan ja varjelisi Ukrainan presidentti Zelenskyiä murhayrityksiltä.
Vihollisen puolesta olen rukoillut, että he kääntyisivät pois väkivallan tieltä. Sunnuntaina 27.2 rukoilin, että joku Venäjän armeijan komentoketjussa tulisi vaikka viime hetkellä järkiinsä ja estäisi ydinaseisiin kajoamisen, jos tilanne siihen menee.
Eniten rukoilen että ne, jotka eivät vielä ole uskossa Jeesukseen, uskoisivat Häneen, koska silloin Jumala voi rohkaista heidän sydäntään hädän hetkellä. "Herra on minun valoni ja apuni, ketä minä pelkäisin?", Daavid kysyi ja jatkoi "Vaikka sotajoukko saartaisi minut, sydämeni ei pelkäisi" (Ps. 27:1-3).
Sitä paitsi vaikka tänä päivänä säästyisimme kuolemalta – sodassa luoti lentäisi ohitsemme tai jäisimme henkiin sairauskohtauksen sattuessa tai Jumala varjelisi, ettemme jää auton alle –, kuitenkin joskus jokainen meistä kuolee. Jumala lähetti Jeesuksen sovittamaan syntimme ja voittamaan kuoleman, että jokainen, joka uskoo Jeesukseen, pelastuisi ja saisi ikuisen elämän Hänen luonaan Taivaassa.
"Olkaa lujat,
ja olkoon teidän sydämenne rohkea,
te kaikki, jotka Herraa odotatte." (Ps. 31:25; 1933/38)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti