tiistai 21. syyskuuta 2021

"Jos maailma vihaa teitä..."

  Uskovaista saatetaan vihata jostain tavanomaisesta syystä, esim. maallisiin asioihin kohdistuvan kateuden takia, mutta usein vihan syynä on nimenomaan usko Jeesukseen. 

  Meidän on hyvä muistaa, että elämme syntisessä maailmassa, joka on vihamielinen Jumalan omia kohtaan. Jeesus muistutti tästä apostolejaan monta kertaa – ei pelotellakseen, vaan jotta he pitäisivät varansa julistaessaan Hänen sanomaansa maailmassa.



Uskovainen vihan kohteena 

 

"Herra on minun valoni ja apuni,
ketä minä pelkäisin?
Herra on minun elämäni turva,
ketä siis säikkyisin?" (Ps. 27:1)
 
 Mistä vihan kohteeksi joutunut uskovainen voi erottaa, että vihan syynä on hänen uskonsa Jeesukseen? Ei sitä pystykään varmuudella tietämään, koska ne, jotka vihaavat ja vainoavat, eivät aina rehellisesti myönnä syytä toiminnalleen.

  Raamatussa kerrotaan monista uskovaisista, jotka joutuivat kärsimään ihmisten vihasta eivätkä hekään aina tienneet syytä, miksi heitä vihattiin. Daavid sanoo psalmissa 69: "Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttä vihaavat." Lause kertoo vain sen, ettei Daavid ollut tehnyt mitään väärää, mistä olisi ansainnut ihmisten vihan.

1. Samuelin kirjassa kerrotaan Elkanasta ja hänen kahdesta vaimostaan: Peninnasta, jolla oli lapsia, sekä Hannasta, joka oli lapseton (1. Sam. 1:1-7). Peninna kiusasi ja nöyryytti Hannaa siitä, että "Herra oli jättänyt tämän lapsettomaksi", mutta luultavasti todellisena syynä kiusaamiselle oli jokin muu: ehkä mustasukkaisuus Elkanan rakkaudesta Hannaa kohtaan tai ehkä Hannan syvä uskonsuhde Herraan?

  Olipa vihaajien syy mikä vain, tai olipa se tiedossamme tai ei, meitä neuvotaan Raamatussa olemaan vastaamatta pahaan pahalla. Uskovaisia kehotetaan jopa vastaamaan pahaan hyvällä: hyvillä teoilla, siunaamalla, rukoilemalla vainoojien puolesta.

Joskus käy niin, että kun vihaaminen ei johda toivottuun tulokseen, eli kohteen musertumiseen ja luovuttamiseen tavalla tai toisella, pahantekijät alkavat kertoa valheita kohteestaan. Myös Jeesuksesta todistettiin valheellisesti (Mark. 14:55-59). 

  Raamatussa uskovaisille opetettu malli vastata pahaan hyvällä ja antaa anteeksi on hetkittäin vaikeaa, mutta se on Herran tahto ja sen mukaan tulee elää. Vainoojien puolesta rukoileminen ei tarkoita, että hyväksyy heidän pahat tekonsa, vaan että pyytää Jumalaa johdattamaan heidät parannukseen. 

  Niin vihan ja vainon kestämisessä kuin anteeksiannossa ja vainoojien puolesta rukoilemisessa meitä neuvotaan turvaamaan Jumalaan. Hän suojelee ja vahvistaa omiaan.

"Vaikka sotajoukko saartaisi minut,
sydämeni ei pelkäisi,
vaikka minua vastaan nousisi sota,
ei minulla olisi mitään hätää." (Ps. 27:3)


Kuin lampaat susien keskelle

 

"Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on vihannut minua. Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä." (Joh. 15:18-19)
  
  Jeesus muistutti seuraajiaan monta kertaa, että heitä tullaan vihaamaan maailmassa Hänen takiaan (mm. Matt. 10:22, Joh. 15:18-19). Kaksitoista apostoliaan matkaan lähettäessään Hän sanoi heille: "Minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle." (Matt. 10:16) 

Kuulostaa pelottavalta – miksi Jeesus sanoi noin? Varmaan siksi, että Hän halusi valmistaa apostoleitaan kohtaamaan vihaa ja vastustusta, jotta he eivät Hänen sanomaansa julistaessaan menettäisi toivoaan ja iloaan tai luovuttaisi, kun vastaanotto onkin niin usein torjuva ja vihamielinen.

Uskovaisen ei tule olla liian hyväuskoinen, vaan meidän pitää muistaa, että elämme syntisessä maailmassa, joka on vihamielinen Jumalaa kohtaan: sen ei pitäisi yllättää, että sanomamme vastaanotto on usein vihamielinen. Varautuminen auttaa kestämään vihaa. Jos aina järkyttyy pahan kerran siitä, kun Jumalan sanaa julistaessaan saa vihamielisen vastaanoton, saattaa luovuttaa tai ruveta loiventelemaan sanomaa, lopulta vesittäen evankeliumin.

Pietarikin, opettaessaan Kristuksen tähden kärsimisestä, mm. solvatuksi joutumisesta, kirjoitti: "Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotain outoa." (1. Piet. 4:12)

  Jeesus kehotti apostolejaan olemaan pelkäämättä ihmisiä ja luottamaan Taivaallisen Isän huolenpitoon. Puhuttuaan opetuslapsilleen vainoista ja ahdistuksesta Jeesus muistutti, että Hänen kauttaan heillä on yhteys Taivaalliseen Isään sekä Pyhä Henki Puolustajanaan, ja että murhe on kääntyvä iloksi.

"Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." (Joh. 16:33; käännös 1938)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti