Hoosianna, Daavidin Poika!

  Adventtiajan virsi Hoosianna oli minusta lapsena ihmeellinen, sen salaperäisiltä tuntuvat sanat ja juhlallisen riemuisa sävelkulku.

Ihmeellinen virsi

  Lempijoululauluni on adventtiajan virsi, Hoosianna. Virttä veisataan perinteen mukaan ensimmäisen adventin jumalanpalveluksessa. Minun rakkauteni virteen sai alkunsa alakoululaisena. Muistaakseni kuulin sen ensimmäisen kerran kun harjoittelimme lauluja koulun joulujuhlaan, jonka ohjelmaan kuului myös joulujumalanpalvelus kirkossa. Hoosianna oli minusta ihmeellinen. Sen sanat ja sävelkulku.

Kuva: Pixabay / Ralf Ruppert

Sanat tuntuivat salaperäisiltä. Joku suuri henkilö, joka liittyy Jumalaan, on tullut ja sen myötä kaikki muuttuu hyväksi ikuisiksi ajoiksi. Olin arka ja ujo lapsi, koulukiusattukin, ja maailma tuntui minusta pelottavalta, joten virren sanoma oli ihana, huojentava. Sävelkulku oli juhlava, huikean riemullinen ja aivan eri tyyppinen kuin minkään toisen laulun jonka olin kuullut.

Ihmettelin sanoitusta: kuka tai mikä Hoosianna? kuka Daavid? kuka Daavidin Poika? mitä tarkoittaa että joku "tulee Herran nimeen"? Ja siinä se oli, se koko erikoinen laulu. Ei muita säkeistöjä, joissa sanoja olisi selitetty.

Kyllä opettaja varmaan selitti että hoosianna tulee heprean sanoista jotka tarkoittavat "auta, pelasta", ja että Daavid on kauan sitten elänyt Israelin ja Juudan kuningas, ja että Daavidin Poika tarkoittaa Jeesusta, mutta ainakin minulta selitys oli kai sitten mennyt ohi. Seurakunnan aamupäiväkerhon käyneenä olin toki jo kuullut Jeesuksesta.

  Virren sanat tulevat lähes kirjaimellisesti Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa kerrotusta tilanteesta jossa Jeesus ratsastaa Jerusalemiin:

"Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:

– Hoosianna, Daavidin Poika!

Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!

Hoosianna korkeuksissa!" (Matt. 21:9)

Kuningas jonka kuninkuus on ikuista

  Nyt kun minulle on selvinnyt kuka tuo Daavidin Poika on, pidän ehkä jopa yliluonnollisena ihmeenä virren vaikutusta minuun lapsena. No, en tiedä onko kyse ihmeestä, mutta mielelläni ajattelen niin. Ajatukset, joita virsi synnytti minussa, vastaavat niin täysin sitä, millaisena Jeesusta kuvaillaan Raamatussa. Niin Vanhan Testamentin profetioissa kuin Uuden Testamentin evankeliumeissa.

On valtavasti jakeita ja kappaleita joihin voisin tässä kohtaa viitata, mutta mainitsen muutaman joista Hoosianna minua muistuttaa.

  Kun enkeli Gabriel kertoo neitsyt Marialle ihmeellisistä asioista mitä tälle tulee tapahtumaan, hän viittaa Jeesukseen Daavidin poikana ja kuninkaana: "Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua." (Luuk. 1:31-33)

Korkeimman Poika. Ihmisluonnossaan kuningas Daavidin jälkeläinen, "Daavidin Poika". Kuningas jonka kuninkuudella ei ole loppua. 

Millainen Kuningas Jeesus on? Vanhassa Testamentissa on profeetallinen psalmi 72. Se on paitsi rukous, jossa kuningas Salomo, Daavidin poika kirjaimellisesti, rukoilee itselleen oikeamielisyyttä hallitsijana, samalla myös profetia Messiaasta Jeesuksesta.

"Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole." (Ps. 72:12; käännös 1933/38) Kun joku on jo joutunut toteamaan että hänellä ei ole auttajaa tässä maailmassa, ja hän on jo menettänyt toivonsa, auttaja saapuukin. Tapahtuu jotain ihmeellistä. Auttaja tulee tähän synkkään maailmaan ja muuttaa epätoivon helpotukseksi ja riemuksi. Tällainen mielikuva minulle tuli lapsena Hoosianna-virrestä.

  Virsi sai minut tuntemaan rauhaa. Tuo ihmeellinen auttaja tuo rauhan. Jouluevankeliumissakin Vapahtajan synnyttyä taivaallinen sotajoukko julistaa rauhaa (Luuk. 2:14). Jesaja Vanhassa Testamentissa profetoi Vapahtajan syntymän ja sen että Hänen ansiostaan Daavidin valtaistuimella ja valtakunnassa "rauha on loputon". Profeetan mukaan Vapahtaja on Rauhan Ruhtinas (Jes. 9:5-6).

Vaikka maailmassa tälläkin hetkellä soditaan, Jeesus on jo tuonut ikuisen rauhan. Syntimme sovittamalla Hän toi rauhan meidän ja Jumalan välille. Tällä tavalla Jeesus, Daavidin Poika, vastasi avunhuutoon hoosianna – auta, pelasta!

Vaikka syntimme ovat verenpunaiset...

  Raamatussa Jumala puhuttelee ihmisiä ja antaa toivoa herättävän lupauksen: "Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa."

"Paha väri"

  Mieleeni on jäänyt nuorena näkemäni elokuva The Village (2004). Se kertoo suuren metsän keskellä eristäytyneenä elävästä kyläyhteisöstä. Yhteisö eli täysin omavaraisesti, kasvatti itse ruokansa ja valmisti lääkkeensä sairaustapausten varalle. Kun yhteisöön kuuluneiden perheiden lapset varttuivat naimaikään, he menivät toistensa kanssa naimisiin synnyttääkseen seuraavan sukupolven joka jatkaisi elämää kylässä hamaan tulevaisuuteen.

Kuva: Unsplash / Bangsal Nam

Aluksi luonnon helmaan rakennettu kylä vaikutti idyllisen ihanalta, mutta pian ilmeni asia, joka paljasti että yhteisössä on jotain vinksahtanutta: punainen väri oli ankarasti kielletty. Kyläläiset kutsuivat punaista "pahaksi väriksi". Ja jos joku yritti karata ulkomaailmaan metsän halki, hän kyllä kääntyi ja juoksi pian takaisin kylään perin juurin kauhistuneena, sillä puiden lomassa liikkui hirviömäinen olento joka oli verhoutunut verenpunaiseen viittaan. 

Yksi perustajajäsenistä avasi kyläyhteisön syntytarinaa, josta punaisen värin kielto oli saanut alkunsa: hän oli nuorena halunnut irrottautua pahasta maailmasta sen jälkeen, kun hänen isänsä oli murhattu, ja muutaman muun väkivaltatekojen traumatisoiman ihmisen kanssa yhdessä hän päätti rakentaa täydellisesti maailmasta eristäytyneen yhteisön, jossa vallitsisi rauha ja harmonia.

Elokuvan kyläyhteisössä verenvuodatus ja väkivalta, joita punainen väri symboloi, oli äärimmäinen tabu. Niin kauhea asia että sen olemassaolo kiistettiin ja siitä muistuttavatkin asiat torjuttiin. Tabu oli tietoisesti rakennettu ja pelottelemalla lujitettu yhtä tarkoitusta varten: "ei koskaan enää".

  Raamatussa Jesajan kirjassa luvussa 1 profeetta kertoo mitä Jumalalla on sanottavanaan:

" – Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on,

sanoo Herra.

– Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset,

ne tulevat valkeiksi kuin lumi.

Vaikka ne ovat purppuranpunaiset,

ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa."

 

Raamatussa punainen väri, verenpunainen ja purppuranpunainen, symboloi monessa kohtaa ihmisen syntisyyttä, sen räikeyttä, syvyyttä ja kauheutta. Sellainen on langenneen ihmiskunnan tila. Valkoinen väri sen rinnalla taas symboloi puhtautta, synnittömyyttä ja vanhurskautta. 

Yllä lainaamissani Jesajan kirjan jakeissa on minusta ihanaa paitsi Jumalan lupaus uudesta mahdollisuudesta, myös se että Hän ottaa suoraan ja avoimesti puheeksi ihmisten tilanteen heidän kanssaan. Jumala ei kavahda totuutta, oli se kuinka hirvittävä tahansa. Jumala ei luonut pahuudesta tabua kuten elokuvassa kylän perustajajäsenet, jotka luulivat että jos pahuuden olemassaolo vain johdonmukaisesti kiistetään, niin ehkä se katoaa seuraavista sukupolvista.

  Mutta miten verenpunaisesta saadaan lumivalkoista?

"Verellä valkaistut"

  Lainaan usein profeetta Jesajaa blogissani. Rakastan sitä millä tavalla hän näki Jumalan ja kertoi Hänestä. Ja rakastan sitä miten Jesajan kirjan profetiat ja lupaukset toteutuvat Uudessa Testamentissa kerrotuissa tapahtumissa. 

Profeetta oli siis tuonut ilmi Jumalan hämmästyttävän lupauksen, että verenpunaiset synnit tulevat lumivalkoisiksi. Ihmiskunnalla on vielä toivoa! Ja hän profetoi Jumalan suunnitelman toteutumisen. Hän kertoi tulevasta ihmeestä: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan (Jes. 7:14). Myöhemmin hän kertoo, että tulee olemaan mies, Herran käsivarsi, jonka kannettavaksi Herra panee kaikkien syntivelan ja joka antaa itsensä sovitusuhriksi (Jes. 53:1,6,10). 

Uusi Testamentti alkaa tapahtumista joissa neitsyt, Maria, tulee raskaaksi Jumalan Pyhästä Hengestä ja Betlehemin kaupungissa synnyttää Jumalan Pojan, Jeesuksen. Myöhemmin Uuden Testamentin kirjoittajat kertovat kuinka aikuiseksi mieheksi varttunut Jeesus antoi itsensä sovitusuhrina syntisen ihmiskunnan puolesta Golgatan ristillä. Neitsyestä syntynyt kärsi ja kuoli ristillä ja voitti kuoleman.

Jeesus on se Jesajan profetoima mies, joka antoi itsensä sovitusuhriksi syntisten puolesta! Jeesuksen ristillä vuodatettu uhriveri on se, joka puhdistaa meidän räikeän punaiset syntimme valkoiseksi kuin lumi. 

Kuva: Unsplash / Cherry Laithang

  Ilmestyskirjassa käytetään hämmentävää ilmausta "verellä valkaistu". Kohdassa puhutaan valkeavaatteisista ihmisistä, jotka ovat "valkaisseet vaatteensa karitsan veressä" (Ilm. 7:14). Karitsalla tarkoitetaan uhrikaritsaa eli Jumalan antamaa viatonta sovitusuhria, Jeesusta. Verenpunaisen synnin voi puhdistaa valkeaksi siis vain viattoman veri. Eikä kukaan muu ole viaton, synnitön, kuin Jeesus.

  Miksi Jumala teki tämän kaiken? Jumalahan on niin pyhä ettei Hän siedä syntiä. Miksi Hän ei vain ratkaissut ongelmaa tuhoamalla koko ihmiskuntaa kerralla ja unohtanut, että olemme edes koskaan olleet olemassa? Miksi Hän kärsi ja uhrasi niin paljon meidän tähtemme? 

Jeesus itse kertoi syyn: koska Jumala rakasti maailmaa – jokaista meistä. Jumala tarjoaa syntien anteeksiantoa sekä ikuista elämää luonaan rakkautensa lahjana joka ainoalle, ja lahja otetaan vastaan uskossa Jeesukseen. 

"Murtunutta ruokoa hän ei muserra..." – pohdintoja Jesajan kirjan jakeista

  Vanhassa Testamentissa profeetta Jesaja puhuu Herran palvelijasta, joka on niin lempeä ja hellä, ettei hän muserra murtunutta ruokoa.

Millainen ihminen on kuin ruoko, joka on murtunut?

 

Tunnusmerkkinä lempeys

  Mikä on mielestäsi Raamatun kaunein luonnehdinta Jeesuksen persoonasta? Minusta yksi ihanimmista löytyy Vanhasta Testamentista, Jesajan kirjan luvusta 42. Jesaja profetoi "Herran palvelijasta", jonka kristityt tunnistavat Jeesukseksi. Luku alkaa Herran sanoilla: "Katso: minun palvelijani, jolle minä annan voiman, minun valittuni, johon olen mieltynyt. Henkeni olen laskenut hänen ylleen..."

Jakeessa 3 sanotaan:

"Murtunutta ruokoa hän ei muserra,

lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta.

Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden." (Jes. 42:3)

Herran palvelija on niin lempeä ja hellä, että kaikkein haurainkaan olento ei hänen käsissään muserru.

Uuden Testamentin evankeliumit todistavat, että Jeesus oli maan päällä ollessaan ja ihmisiä kohdatessaan juuri sellainen kuin Jesajan profetiassa luonnehditaan: nöyrät, heikot, rikkinäiset, syntejään katuvat tulivat Jeesuksen luo, ja Hän oli armollinen heitä kohtaan.

  Ajattelen, että Jesajan profetiassa "murtunut ruoko" on vertauskuva ihmisistä, joita Jeesus niin armollisesti kohtasi (ja kohtaa edelleen). 

Ruo'on kaltaisuus tarkoittaa mielestäni nöyryyttä. Ruo'ot ovat hauraita kasveja, niiden ontossa varressa eli korressa on nivelkohtia, joista ne herkästi taittuvat. Verrattuna muihin kasveihin, vaikka pensaisiin ja puihin, ruoko on vähäinen ja hauras. Ihmisen, joka on kuin ruoko kaikkien kasvien joukossa, on vaikeaa kuvitella olevansa mahtavampi kuin on. 

Kaikki ihmisethän ovat lopulta heikkoja, Raamatun mukaan kuin ruohoa joka aikanaan lakastuu. Jotkut vain ovat olevinaan mahtavia, kuin jykeviä puita, koska vertaavat itseään niihin, jotka ovat vielä heikompia ja joita he pystyvät tallomaan jalkoihinsa.

Yksi asia Jesajan jakeessa kuitenkin mietityttää minua: ruoko, jota Herran palvelija ei muserra, on lisäksi murtunut. Ruokohan jo sellaisenaan, vahvimmillaankin, on heppoinen – miksi jakeissa on tarkennus, että ruoko on murtunut?

On vaikeaa kuvitella mitään mitättömämpää tässä maailmassa kuin pieni tuulen tuivertama ruokonen, joka kaiken lisäksi on murtunut.

Murtunut ruoko

  Vaikka Herran palvelija, Jeesus, on niin lempeä ja hellä, Hän kuitenkin "tinkimättä toteuttaa oikeuden".

Lempeys ja samalla tinkimätön oikeuden toteuttaminen vaikuttavat mahdottomalta yhtälöltä, koska ihmiset ovat syntisiä. Tinkimätön oikeuden toteuttaminen on musertavaa syntisille, toisin sanoen kaikille ihmisille. Tinkimätön oikeus musertaa meidät kaikki!

Kuitenkaan Herran palvelija ei muserra sitä, joka jo on murtunut. Tämän takia ajattelen, että jakeissa tarkoitetaan synnintunnosta johtuvaa murtuneisuutta. Murtunut ruoko on Jumalan edessä nöyrä ja taipuvainen ihminen, joka tunnustaa olevansa syntinen ja pyytää Jumalalta armahdusta.

Psalmissa 51 Daavid tunnustaa syntinsä ja sanoo: "Murtunut mieli on minun uhrini, särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala." (Ps. 51:19) Synnintunnossaan hän tiesi, ettei hänellä ole mitään muuta annettavaa Herralle.

Nöyrät, jotka tulevat Jeesuksen luo Hänen armollisuuteensa luottaen, saavat armon, kun taas ne, jotka pitävät kiinni synneistään ja kieltävät olevansa syntisiä, musertuvat vääjäämättä tinkimättömän oikeuden toteutuessa. 

On ihmisiä, jotka pohtivat olevansa liian mitättömiä, liian syntisiä ja liian rikkinäisiä Jumalalle. Jesajan jakeet kertovat meille, että se ei ole mahdollista. Syntisiä ja rikkinäisiä varten Jumala lähetti Jeesuksen.

  Tässä kovassa maailmassa lempeys ja hellyys saattavat vaikuttaa heikkoudelta. Jesajan profetian seuraavassa jakeessa kuitenkin muistutetaan, että Herran palvelija itse ei ole heikko: "Eikä hän murru, ei himmene hänen liekkinsä" (Jes. 42:4).

Jeesus ei muserra murtunutta ajatellen, että mitä noin heikko elämällä tekee, vaan eheyttää murtuneen ehtymättömällä rakkaudellaan. Hän ei sammuta hiipuvaa uskon liekkiä ajatellen, että noin heikko liekki joutaa sammua, vaan vahvistaa liekkiä omallaan, joka loistaa ikuisesti.

Herran tie erämaassa – Raamatunjakeita sävelin, osa 2

  Barokkiajan säveltäjä Georg Friedrich Händelin tunnetuimman teoksen, Messias-oratorion, sanoitus koostuu kokonaan Raamatun jakeista. Teos alkaa kahdella kappaleella, joiden sanat ovat Jesajan kirjan luvusta 40.

Profeetta Jesaja puhui huutavasta äänestä, joka käskee valmistamaan Herralle tien erämaahan. Keneen ja mihin hän viittasi?

Jesajan ennussanat

  Viime aikoina olen rukoillut paljon erään asian puolesta sekä rukoillessani lukenut Raamattua. Jumalan sanan äärellä tunnen rauhaa, ja siksi en joskus haluaisi lopettaa lukemista.

Tykkään myös kuunnella musiikkia, joten keksin, että voin välillä yhdistää nämä kaksi kuuntelemalla Händelin Messias-oratoriota! Sen libretto eli sanoitushan koostuu kokonaan Raamatun jakeista. Olen kirjoittanut Messias-oratoriosta blogissani aiemminkin. 

  Comfort ye ja Ev'ry valley ovat oratorion ensimmäiset kappaleet alkusoiton jälkeen, ja kummankin sanat tulevat Jesajan kirjan luvusta 40. Tällä videolla brittiläinen tenori Nicholas Sharratt laulaa molemmat kappaleet yhteen soittoon: https://www.youtube.com/watch?v=2Pz9BCMFoP8

  Suomeksi jakeet kuuluvat seuraavasti:

"Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani",

sanoo teidän Jumalanne.

"Puhukaa suloisesti Jerusalemille

ja julistakaa sille,

että sen vaivanaika on päättynyt,

että sen velka on sovitettu,

sillä se on saanut Herran kädestä

kaksinkertaisesti kaikista synneistänsä."

Huutavan ääni kuuluu:

"Valmistakaa Herralle tie erämaahan,

tehkää arolle tasaiset polut meidän Jumalallemme.

Kaikki laaksot korotettakoon,

kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon;

koleikot tulkoot tasangoksi

ja kalliolouhut lakeaksi maaksi." (Jes. 40:1-4; käännös 1933)

Profeetta Jesaja puhui historiallisessa tilanteessa, jossa israelilaiset olivat olleet Babylonian kuninkaan vallan alaisuudessa, ja nyt tuo vaivanaika oli päättymässä. Jumala kehotti palvelijoitaan lohduttamaan israelilaisia, julistamaan heille hyvät uutiset lähellä olevasta helpotuksesta sekä syntien sovituksesta. 

Jakeessa 3 mainittu erämaa ihan kirjaimellisena paikkana oli (ja on tänä päivänäkin) juutalaisille merkittävä, koska Mooseksen aikaan Herra oli johdattanut Israelin kansan halki erämaan luvattuun maahan. Erämaavaelluksella, tiettömällä taipaleella, heidän esivanhempansa olivat olleet riippuvaisia Herran huolenpidosta ja johdatuksesta. Erämaa muistuttaa myös vaikeuksista uskonsuhteessa Jumalaan.

Sanoihin "valmistakaa Herralle tie erämaahan" sisältyy paljon merkitystä, mutta lyhyesti sanottuna ne ymmärtääkseni julistavat Herran puoleen kääntymisen tarvetta, luottamista Häneen omien polkujen kulkemisen sijaan. 

VT:n aikaan kuulemma matkaan lähteville kuninkaille valmisteltiin tie erämaiden halki, jotta heidän matkantekonsa olisi sujuvaa. Jesajan sanatkin julistavat Kuninkaan tuloa...

 Jakeet eivät koske pelkästään Vanhassa Testamentissa kerrottuja vaiheita tai vain israelilaisia, vaan niillä on lisäksi, ja ennen kaikkea, laajempi merkitys, joka ulottuu profeetallisesti Uudessa Testamentissa kerrottuihin tapahtumiin sekä koskee kaikkia, koko maailmaa.

Messias – Voideltu Pelastajakuningas

  Jesajan mainitsema "huutava ääni" on profetia Uuden Testamentin Johannes Kastajasta. Matteuksen evankeliumissa kerrotaan:

"Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: »Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!» 

Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana:

– Ääni huutaa autiomaassa:

»Raivatkaa Herralle tie,

tasoittakaa hänelle polut!»" (Matt. 3:1-3)

 

Johannes Kastaja meni kirjaimellisesti erämaahan eli autiomaahan ja julisti ihmisille kääntymistä Herran puoleen, sillä VT:n profetioissa luvattu pelastus oli nyt lähellä. Kun Johannes eräänä päivänä näki Jeesuksen tulevan luokseen, hän huudahti, niin ikään Jesajan profetian mukaisesti: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" (Joh. 1:29, Jes. 53:9-15)

Israelin kansaan profeettojen ennussanojen mukaisesti syntynyt Jeesus on Jumalan lähettämä syntien sovitus ja pelastus niin israelilaisille kuin kaikkien muidenkin kansojen ihmisille. Jos joku siis ihmettelee, mitä kiinnostavaa kristitylle muka on VT:n kirjoissa, joissa puhutaan juutalaisten vaiheista ja suhteesta Jumalan kanssa, niin vastaus on, että se on myös meidän pelastushistoriaamme! 

  Händelin Messias-oratorion sanoitukset on otettu suureksi osaksi Vanhasta Testamentista, mikä mielestäni painottaa kuulijoille VT:n ja UT:n välistä jatkuvuutta. Samoin tekee se, että Jeesusta kutsutaan Messiaaksi, joka on hepreaa ja tarkoittaa samaa kuin UT:n kreikankielinen nimitys Kristus, eli voideltua. 

Voitelu viittaa muinaisen Israelin kuninkaiden virkaan asettamiseen: vaikutusvaltainen henkilö, Herran palvelija, voiteli tulevan kuninkaan pään kuninkuuden merkiksi. VT:n profetioissa oli odotettu Jumalan Voideltua, Pelastajakuningasta, jonka kuninkuus tulee olemaan ikuista.

Johannes Kastaja julisti, että tuo odotettu Messias oli nyt tulossa. Hän valmisteli ihmisiä Jeesuksen, Pelastajakuninkaan, tuloa varten saarnaamalla kääntymystä ja parannusta synneistä. Johanneksen jälkeen Jeesus aloitti julkisen toimintansa.

Herran tie sydämen erämaassa

  Lukiessani mitä pastorit ja teologit ovat aikojen saatossa kirjoittaneet Jesaja 40:n jakeista 3-4 eli tien valmistamisesta Herralle – polkujen tasoittamisesta, laaksojen korottamisesta, vuorten ja kukkuloiden alentamisesta jne. – törmäsin erääseen puhuttelevaan ajatukseen. 

Englantilainen Matthew Henry -niminen pappi ja kirjailija (hän syntyi v. 1662 ja oli siten Händelin aikalainen) kirjoitti näiden jakeiden yhteydessä tiestä ihmisen sydämeen. Ihmissydän on kuin erämaa, vaikeakulkuinen maasto, mutta Jumalan sana, jota meidän tulee tutkia ja julistaa muillekin, voi raivata sinne tien Herralle. 

Henryn pohdinta menee suomennettuna jotenkin näin: "Valmistakoon Herra meidän sydämemme sanansa opetuksella ja Henkensä vakaumuksella, jotta korkeat ja ylpeät ajatukset tulisivat alennetuiksi, hyviä haluja istutetuiksi, kiero ja karu luonne tulisi suoristetuksi ja pehmennetyksi sekä kaikki esteet poistetuiksi niin, että sydämemme voisivat olla valmiit hänen tahtoonsa maailmassa sekä valmistautuneita hänen taivaalliseen valtakuntaansa."